Huippuvalmennuksen valmennusjärjestelmä on kolmiportainen. Perusvalmennukseen hakeutuu kilpailutoiminnasta ja oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita nuoria. Perusvalmennusjaksolla valmennus keskittyy ammatilliseen perusosaamiseen ja tavoitteena on saada valmennukseen mukaan mahdollisimman suuri joukko nuoria.

Perusvalmennuskauden aikana karsitaan osaavimmat ja motivoituneimmat nuoret huippuvalmennukseen. Huippuvalmennuskaudella valmennusta jatketaan entistä intensiivisemmin, osin työaikana. Huippuvalmennus keskittyy tähtäimessä olevan kansainvälisen ammattitaitokilpailun kilpailutehtävässä tarvittavien taitojen kehittämiseen. Huippuvalmennusjakson lopussa suoritetaan kilpailijan valinta maajoukkueeseen.

Maajoukkueeseen valitut kilpailijat ja heidän varamiehensä osallistuvat maajoukkuevalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin kilpailuihin. Tavoitteena on saavuttaa riittävä ammattitaito, kilpailuvalmius ja fyysinen kunto. Tämä mahdollistaa kilpailemisen kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa muita alan huippuosaajia vastaan. Maajoukkuevalmennuksen aikana joukkueen jäsenistä muotoutuu yhtenäinen, toisiaan tukeva ammattitaitomaajoukkue. Lisäksi valmennusta tehostetaan riittävän rutiinin, nopeuden ja laadun saavuttamiseksi.

Huippuvalmennusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti yhteistyössä yritysten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työssä hyödynnetään myös Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksessa vuodesta 2007 saakka toteutetun Huippuosaamisen Mallintaminen – tutkimuksen tuloksia. MoVE (2007–2008) www.uta.fi/aktkk/projects/move, AVE (2009–), www.uta.fi/aktkk/projects/ave.

Tavoitteena on kehittää yleisiä malleja huippuosaamisen opettamiseen ja oppimiseen sekä siirtää valmennuksessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä kaikkeen ammatilliseen opetukseen, myös niille aloille, jotka eivät ole mukana kansainvälisessä kilpailutoiminnassa.

Leipurina maailmalla

Leipuri-kondiittoriksi opiskellut Mikko Hietala mitteli WorldSkills-kilpailuissa Japanissa. Katso Mikon tarina CIMOn sivuilta.